Elämä ei ole monimutkaista

Usein kuulee sanontoja, että kylläpä on monimutkaista tai että tämä ei nyt ole niin yksinkertaista. Minäpä väitän, että elämä on yllättävän yksinkertaista jos niin haluat. Ihmisillä on tuhat syytä olla kertomatta asioita niin kuin ne ovat: hieman kaunistella tai liioitella tai jättää kertomatta. Asiat paisuvat ja monimutkaistuvat huomaamattaan. Ja miksi? Yleensä syyt ovat negatiivisia. Halutaan peitellä tai saavuttaa joitain. Ollaan kateellisia tai loukkaantuneita. Joskus hävetään tai pelätään. Jos kerron kuinka asiat todella ovat, joudun hankaluuksiin, jopa hylätyksi. Jos asiaan liittyy ilo ja positiivisuus, se on usein helpompi kertoa, sanoa niin kuin se on. Mitä tapahtuisi jos kertoisimme aina niin kuin asiat ovat tai tekisimme niin kuin sanoisimme? Unohtaisimme mitä minä haluan tai sinä haluat vaan miten asiat nyt ovat? Pystymmekö olemaan objektiivisia?

Jokaisella on, haluaa tai ei, oma arvojärjestyksensä. Jokaisella on ns. valtaistuin jolla istuu joku tai jokin asia ns. kuningas, joka määrittelee mitä ja miten teet ja sanot eli elämme tätä elämää ja miten näemme sen. Kuninkaana voi olla raha, työ, lapset, aviopuoliso, äiti, isä, harrastus, pelko, häpeä, alkoholi, terveys, sairaus, minä itse tai lähes mikä tahansa. Kuningas voi olla myös vaihtuva tai monikkokuningas. Pahinta on jos ei tiedetä kuka tai mikä kuningas on. Kuningas määrittelee, kuka sinä olet ja mihin aikasi ja tarmosi käytät.  Jos kuninkaana on raha tai työ, yksilö tekee valintoja jotka suosivat raha – ja työelämää. Vastaavasti jos kuninkaana on / ovat lapset tai aviomies, valinnoja ohjaa perhe-elämä. Mitä jos kuninkaana on minä itse? Elän minulle, minä määrään omasta elämästäni, valintojen täytyy suosia minua. Jos sanomisemme tai tekemisemme on ristiriidassa tuon kuninkaan intressien kanssa, helposti kiertelemme, kaartelemme, peitellemme tai suutumme. Haluamme totella sisäistä kuninkaastamme, emmekä pettää sitä. Tämä kuningas - arvojärjestyssysteemi on osa identiteettiämme ja kertoo paljon keitä me sisimmässämme olemme. 

Mikä on paras kuningas? Onko olemassa objektiivista hyvää joka ajattelisi minun ja läheisieni paras työelämää ja terveyttä unohtamatta. Kristinusko antaa selvän vaihtoehdon kenen pitäisi istua valtaistuimella. Se kertoo että on olemassa yksi taho (henkilö) joka tietää mikä on parasta minulle ja minun lähimmäisilleni niin että työ ja terveyskin ovat kohdallaan. Se Yksi taho, Hän kertoo että me kaikki olemme arvokkaita ja ainutkertaisia ja hyväksyttyjä sellaisina kuin me olemme –sekä hyvine että huonoine puolinamme. Hän ei jätä eikä hylkää vaikka meidät jätettäisiin tai epäonnistuisimme. Kun me tämän oivallamme, on helpompi olla rohkeasti yksinkertainen: mitään salaamatta, mitään liioittelematta, mitään kaunistelematta kertoa lempeästi mutta päättäväisesti totuus. 

Caitlin Holewinski, Fickr

 



















-kirjoittajana ympäristöään tarkkaileva molekyylibiologian dosentti Tanja Pessi, näytelmän paha kuningas näytelmässä Elian matkat, 2016 (kuva 1)