Onko nero viisas?

Kukapa ei haluaisi olla nero tai viisas. Jos lapset menestyvät koulussa, yleensä vanhemmat ovat ylpeitä jälkikasvustaan. Vastaavasti, miksi joku menestyy työssään? Kumpaa tarvitaan enemmän nerokkuutta vai viisautta, vai molempia?

Neroudella yleensä käsitetään ihmisen kykyä olla lahjakas jollakin alalla merkittävästi muita alan lahjakkuuksia paremmin. He pystyvät luomaan jotain uutta ja merkittävää. Nerous ja älykkyysosamäärä (ÄO) liitetään usein yhteen. Mensan testi mittaa yleisälykkyyttä ja ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviä kykyjä. Siitä saatu älykkyysosamäärä kuvaa ihmisen keskimääräistä suoriutumista eri kognitiivisten kykyjen alueilla: verbaalinen, matemaattinen, teknillinen ja spatiaalinen, eli tilan hahmottamiseen liittyvä kyvykkyys. Tiedetään kuitenkin, että älykkyyttä on montaa lajia. Harvardin kasvatustieteen professori Howard Gardnerin mukaan älykkyys voidaan jakaa:

1. Kielellinen älykkyys: Hyvä kielellinen ilmaisukyky
2. Loogis-matemaattinen älykkyys: Laskutaito sekä hypoteesien teko, päättelykyky ja ongelmien ratkaisu
3. Musikaalinen älykkyys: Äänien eri ominaisuuksien (sävelkorkeus, äänensävy, rytmi, sointi) erottaminen
4. Ruumiillis-kinesteettinen älykkyys: Mielen ja kehon koordinointikyky
5. Avaruudellinen älykkyys: Maailman visualisoiminen kolmiulotteisena
6. Intrapersonaalinen älykkyys: Oman itsen, omien tunteiden ja halujen ymmärtäminen
7. Interpsyykkinen älykkyys: Muiden ihmisten tunteiden ja motiivien aistiminen
8. Luonnon ympäristöälykkyys: Elollisen ymmärtäminen, luonnon tulkitseminen
9. Hengellinen älykkyys: Kykyä ymmärtää itseä, elämää ja siihen liittyviä ilmiöitä ja tapahtumia sekä niiden riippuvuuksia henki-sielu-tietoisuus-tasolla
10. Eksistentiaalinen älykkyys: Elämää koskevien kysymysten, kuten miksi elämme ja miksi kuolemme, pohdiskelu  

Yleinen arvostus ja länsimaalainen kulttuuri ovat asettaneet etusijalle yleisälykkyyden ja loogismatemaattisen älykkyyden -loogiseksi ajatellun järjen ja älykkyyden. Äly ja nerous ei kuitenkaan välttämättä takaa menestystä ja rikkauksia. Monet älyköt ja nerot ovat kuolleet köyhinä ja unohdettuina, vasta jälkikäteen on heidän suuret saavutukset huomattu ja ymmärretty. Mitä pitäisi sitten tehdä..

Majdi Zerelli, flickr

Nykyään puhutaan paljon sosiaalisesta ja emotionaalista älykkyydestä: sosiaalisten tilanteiden arvioinnista, kanssaihmisen mielentilojen / käyttäytymisen arvioinnista ja havainnoinnista, nimi-ja kasvumuistista, huumorista, tunneilmaisujen ymmärtämisestä ja sosiaalisesta tiedosta. World Economic Forumin 2016 mukaan hyvä sosiaalinen ja emotionaalinen älykkyys (SEÄ) korvaa ja kompensoi yleisälykkyyttä (ÄO). Jopa niin voimakkaasti, että matala ÄO + korkea SEÄ > korkea ÄO. Kaikista menestystekijöistä sosiaalinen ja emotionaalinen älykkyys on yksi tärkeimmistä.

Kuka sitten on viisas? Onko viisaalla sosiaalista ja emotionaalista älykkyyttä? Sanotaan, että älykäs ihminen on sellainen joka selviää pulasta johon viisas ei edes joudu. Yleisesti oppineisuutta ja ihmisen kyky ymmärtää laajoja asiakokonaisuuksia, tai kykyä ajatella tai harkita asioita selkeästi ja syvällisesti pidetään viisautena. Viisaus liitetään usein ikään ja elämänkokemukseen. Elämä opettaa. Toiset viisastuvat vastoinkäymisistä, toiset eivät. Toisilla on kykyä ja halua päästä yli vaikeuksista ja oppia. Sama pätee myös sosiaaliseen ja emotionaaliseen älykkyyteen: haasteista voi oppia, vahvuudet ja heikkoudet on hyvä tunnistaa jotta niitä voi kehittää. Virheistä voi ja kannattaa oppia. Mahdollisuudet ovat rajoittamattomat.   

Kirjallisuutta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Intelligence, haettu 24.11.2016

https://en.wikipedia.org/wiki/Mensa_International, haettu 24.11.2016

https://en.wikipedia.org/wiki/Sage_%28philosophy%29, haettu 24.11.2016

http://reports.weforum.org/future-of-jobs-2016/, haettu 24.11.2016

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3402/heinikoski_taina_muhonen_aila.pdf?sequence=1, haettu 24.11.2016

http://skyview.vansd.org/lschmidt/Projects/The%20Nine%20Types%20of%20Intelligence.htm, haettu 24.11.2016

  -kirjoittajana ympäristöään tarkkaileva molekyylibiologian dosentti Tanja Pessi

Ikiliikkuja on keksitty

Aineen hävitteettömyyden laki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki) on nyt todistettu myös aineettomalla, mielen tasolla. Tämä aineeton ikiliikkuja on huoligeneraattori.  Lomonosovin-Lavoisier'n lain mukaan aineellisesti massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana. Esimerkiksi maapallo on riittävällä tarkkuudella suljettu systeemi. Jokainen ihminen, psykopaatteja ja muita tunnehäiriöisiä lukuun ottamatta, osaa huolestua ja murehtia, jopa päivittäin. Uusimpien arvioiden mukaan maapallolla on 7.4 biljoonaa asukasta, joista noin 60% on 18-64 vuotiaita aikuisia. Joten potentiaalisia parhaassa iässä olevia huolehtijoita löytyy maailmasta noin 4.5 biljoonaa. 

Huoligeneraattori saa energiansa ihmisen mielestä, asenteista ja tavoista tulkita ympäristöä. Aina löytyy aikaa ja energiaa huolehtimiseen, vaikka olisi kuinka väsynyt. Kaikki muu vähäpätöisempi kuten nukkuminen, syöminen ja liikunta saa väistyä ikiliikkujan edestä.  Huoligeneraattorissa on erittäin tehokas takaisinvirtaus ns. feed-back loop –mekanismi. Aikaisempi huoli pitää huolen, että murheet eivät lopu vaan niistä kehittyy usein itsekseen uusia vielä parempia ja mehukkaampia. Huolilla ja ongelmilla on tapana kasaantua i.e. Murphyn laki, mikä pitää huolen että ikiliikkujan feed back loop toimii moitteettomasti.

flickr, 2016

Huolestuneisuus ei ole vakio vaan sitä jopa eksponentiaalisesti kasvattaa harjoittelemalla. Kannattaa hakeutua niiden ihmisten, jotka osaavat tehdä niin. Noin 1,3 prosentilla suomalaisista on erityslahja ja – älykkyys kyseiseen taipumukseen, ahdistuneisuushäiriöön. Huolia ja murheita kannattaa myös varastaa.  Jos omat huolet ja murheet loppuvat, täytyy tarkkailla ympäristöä. Yleensä aina lähipiiristä löytyy sopiva uhri jolta murheen voi anastaa. Ja mikä parasta luultavasti et joudu koskaan syytteeseen harmin /surun varastamisesta. Voit saada jopa ansaitsematonta kiitosta. Myös vastentahtoisen yksinäisyyden lisääminen voi auttaa. Tämän taidon eksperttejä löytyy joka ikäluokasta.

Nyt odotetaan innolla myönnetäänkö seuraava psykofysiikan Nobel-palkinto aineettomalle ikiliikkujalle ns. huoligeneraattorille, jonka omistajia taidamme olla me kaikki.

Lähteet:

https://en.wikipedia.org/wiki/Conservation_of_mass, haettu 20.11.2016

https://en.wikipedia.org/wiki/Murphy's_law, haettu 20.11.2016

http://www.indexmundi.com/world/demographics_profile.html, haettu 20.11.2016

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/yleinen-ahdistuneisuushairio-saa-murehtimaan-liikaa/, haettu 20.11.2016

 -kirjoittajana ympäristöään tarkkaileva molekyylibiologian dosentti Tanja Pessi