Tulevaisuuden aihiot nähtävissä nykyisyydessä

Oletko koskaan miettinyt, miksi toiset tuntuvat aavistavan paremmin tulevaisuuden tapahtumia kuin toiset. Aivan kuin heillä olisi silmät sekä edessä että takana, vai onko heillä jonkinlainen röntgenkatseominaisuus. Missä on se viisaudenpuu, josta he tietonsa ammentavat? Onko heillä jokin oma ’ennustajaeukko’ tai sammakkomies? Onko se puhdasta sattumaa, jos jonkin heidän aavistuksensa tulevaisuudesta pitää paikkaansa. Voiko tulevaisuuden loogisesti päätellä vai olisiko apua intuitiosta?

Järki tai loogisuus on hyvä ja käyttökelpoinen ase monen ongelman ratkaisuun. Useat haasteet vaativat asiatiedon lisäksi tervettä harkintaa ja loogisuutta. Aikaisemman tiedon perustella voidaan päätellä ja ratkaista ongelmia ja tehdä hyviä loogisia johtopäätöksiä. Aina ei kuitenkaan looginen päätelmä anna parasta lopputulosta. Se vaatii jotain: vision, häivähdyksen tulevaisuudesta, intuition. Jos intuitio on niin tärkeä, miten voisi valjastaa sen käyttöön.

Intuitioon nykypäivinä liitetään tietoisuus, luovuus ja ihmisen henkinen kehittyminen. Intuitio on ympäristön eri vivahteiden huomioimista ja rivien välistä lukemista. Puhutaan usein älykkäästä tai aidosta intuitiosta. Älykäs intuitio on eri asia kuin mieleen pulpahtava toive, taikausko, mielihalu tai pelko. Älykäs intuitio tarkoittaa sitä, että järjen avulla seulotaan ja tutkitaan ei-tietoisen mielen antamia vihjeitä. Intuitio on kuin ujo lapsi, jonka ääni on hento ja joka uskaltaa tulla kuuluviin vain, kun se saa tilaa ja aikaa tulla esille. 

Mikey Mathews, Flikr 2017

Intuitio kumpuaa läsnäolosta. Voimme olla läsnä vain nyt tässä hetkessä, ei eilisessä eikä huomisessa. Meillä on vain nykyisyys. Usein asiat kehittyvät pienestä aihiosta ja kypsyvät. Ennen asioiden läpimurtoa sama idea on ollut olemassa sirpaleina ’maailmalla’, toisessa muodossa tai toisessa yhteydessä joskus pitkäänkin, eli läsnä jo nyt. Jotkut huomaavat aihiot jotkut eivät.  Intuitio tarjoaa kulkuneuvon (hypyn) tuntemattomaan: kaikkia osatekijöitä ei pystytä määrittelemään, mutta se tuntuu oikealta, järkevältä ja joskus jopa loogiselta. Tärkeintä intuitiossa tai oivalluksessa on hyödyllisyys eikä se että kaiken pysyisi selittämään.

Kirjallisuutta:

https://kotilaakari.fi/mielenhuolto/luota-alykkaaseen-intuitioon/ Haettu 29.1.2017

Hellsten Tommy. Tähän olen tullut. Kirjapaja. 2016. s.200

 -kirjoittajana ympäristöään tarkkaileva molekyylibiologian dosentti Tanja Pessi

Johtaja on paimen vai onko?

Helsingin sanomat kirjoituksessaan vähän aikaa sitten määritteli hyvän johtajan näin: ”Hyvä johtaminen mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan ja luottamuksen niin, että jokainen voi antaa työssään parastaan.” Usein myös korostetaan johtajan tunneälytaitoja enemmän kuin ns. matemaattisloogisia taitoja. Mitä nämän asiat käytännössä tarkoittavat?

Paras esimies ei välttämättä ole se työpaikan huippuasiantuntija vaan usein se keskitason puurtaja, jolla on ’pelisilmää’. Henkilö, joka pystyy arvioimaan sosiaalisia tilanteita, kanssaihmisten mielentiloja ja käyttäytymistä. Hän on aito oma itsensä myös johtaessaan. Hän motivoi ja nostaa oman persoonansa kautta. Hän on ilmapiirivaikuttaja. Se, mitä johtaja sanoo tai tekee, merkitsee. Siinä on mukana auktoriteettia halusipa hän sitä tai ei. Johtajalla on asemansa mukaan valtaa ja vastuuta. Hän voi käyttää niitä joko oikeudenmukaisesti ja kannustavasti tai sitten ei. Jos johtaja ei ota tehtäviään haltuun, tiimissä joku toinen ottaa. Hyvällä johtajalla on oltava selkeät tavoitteet ja hänen pitäisi luoda raamit jonka sisällä on työt sujuvat. Tyytyväinen ja motivoitunut työntekijöiden on usein myös tuottava. Hyvä johtaja on mahdollistaja, valmentaja, empaattinen vuorovaikuttaja ja alaisten itsetunnon kohottaja. Hän on paimen: maltillinen ongelmien ratkaisija ja laumansa kaitsija / puolustaja. Tarvittaessa hän ei pelkää puolustaa laumaansa hyökkääviltä susilta. Hän uskaltaa tehdä vaikeitakin päätöksiä ja kantaa vastuun. Vai onko näin?

Abdul Rehman, Flickr

Yhä enemmän ja enemmän halutaan työelämässä kaataa raja-aitoja. Tiimityö, työpajatyöskentely ja erilaiset monialaiset HUB:t ovat arkipäivää. Työntekijät halutaan mukaan päätöksentekoon ja kantamaan vastuuta. On herätty (toivon mukaan) siihen, että päätöksentekoon tarvitaan tietoa myös tutun sisäpiirin ulkopuolelta. Erilaisuus ja heterogeenisyys onkin vahvuus. Työntekijä halutaan nähdä tasavertaisena kumppanina. Kumppanuudella ja tasavertaisuudella halutaan osallistaa ja sitouttaa työntekijät. Yhteisesti muokatut ideat tuntuvat omilta. Parhaassa tapauksessa koetaan, että kaikkien eri ammattiryhmien ideat ovat hyviä, toisiaan täydentäviä tai kehittämiskelposia. Hyvässä työyhteisössä työntekijät, eri ammattiryhmien edustajat ovat kuin erilaiset kivit. Hiomalla kivien joukosta saattaa löytyä jopa timatteja. Montako timanttia sinun työpaikaltasi löytyy? 
 

Koumaras Stefanos, Flickr

Kirjallisuutta:

Hyväksi johtajaksi voi oppia, asiantuntijat sanovat – moni pomo toistaa silti yksinkertaisia virheitä. http://www.hs.fi/ura/art-2000002927664.html. Haettu 15.1.2017 

Asiantuntija listaa: Tällainen on hyvä johtaja. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/276190-asiantuntija-listaa-tallainen-on-hyva-johtaja. Haettu 15.1.2017

 -kirjoittajana ympäristöään tarkkaileva molekyylibiologian dosentti Tanja Pessi