Onko nero viisas?

Kukapa ei haluaisi olla nero tai viisas. Jos lapset menestyvät koulussa, yleensä vanhemmat ovat ylpeitä jälkikasvustaan. Vastaavasti, miksi joku menestyy työssään? Kumpaa tarvitaan enemmän nerokkuutta vai viisautta, vai molempia?

Neroudella yleensä käsitetään ihmisen kykyä olla lahjakas jollakin alalla merkittävästi muita alan lahjakkuuksia paremmin. He pystyvät luomaan jotain uutta ja merkittävää. Nerous ja älykkyysosamäärä (ÄO) liitetään usein yhteen. Mensan testi mittaa yleisälykkyyttä ja ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviä kykyjä. Siitä saatu älykkyysosamäärä kuvaa ihmisen keskimääräistä suoriutumista eri kognitiivisten kykyjen alueilla: verbaalinen, matemaattinen, teknillinen ja spatiaalinen, eli tilan hahmottamiseen liittyvä kyvykkyys. Tiedetään kuitenkin, että älykkyyttä on montaa lajia. Harvardin kasvatustieteen professori Howard Gardnerin mukaan älykkyys voidaan jakaa:

1. Kielellinen älykkyys: Hyvä kielellinen ilmaisukyky
2. Loogis-matemaattinen älykkyys: Laskutaito sekä hypoteesien teko, päättelykyky ja ongelmien ratkaisu
3. Musikaalinen älykkyys: Äänien eri ominaisuuksien (sävelkorkeus, äänensävy, rytmi, sointi) erottaminen
4. Ruumiillis-kinesteettinen älykkyys: Mielen ja kehon koordinointikyky
5. Avaruudellinen älykkyys: Maailman visualisoiminen kolmiulotteisena
6. Intrapersonaalinen älykkyys: Oman itsen, omien tunteiden ja halujen ymmärtäminen
7. Interpsyykkinen älykkyys: Muiden ihmisten tunteiden ja motiivien aistiminen
8. Luonnon ympäristöälykkyys: Elollisen ymmärtäminen, luonnon tulkitseminen
9. Hengellinen älykkyys: Kykyä ymmärtää itseä, elämää ja siihen liittyviä ilmiöitä ja tapahtumia sekä niiden riippuvuuksia henki-sielu-tietoisuus-tasolla
10. Eksistentiaalinen älykkyys: Elämää koskevien kysymysten, kuten miksi elämme ja miksi kuolemme, pohdiskelu  

Yleinen arvostus ja länsimaalainen kulttuuri ovat asettaneet etusijalle yleisälykkyyden ja loogismatemaattisen älykkyyden -loogiseksi ajatellun järjen ja älykkyyden. Äly ja nerous ei kuitenkaan välttämättä takaa menestystä ja rikkauksia. Monet älyköt ja nerot ovat kuolleet köyhinä ja unohdettuina, vasta jälkikäteen on heidän suuret saavutukset huomattu ja ymmärretty. Mitä pitäisi sitten tehdä..

Majdi Zerelli, flickr

Nykyään puhutaan paljon sosiaalisesta ja emotionaalista älykkyydestä: sosiaalisten tilanteiden arvioinnista, kanssaihmisen mielentilojen / käyttäytymisen arvioinnista ja havainnoinnista, nimi-ja kasvumuistista, huumorista, tunneilmaisujen ymmärtämisestä ja sosiaalisesta tiedosta. World Economic Forumin 2016 mukaan hyvä sosiaalinen ja emotionaalinen älykkyys (SEÄ) korvaa ja kompensoi yleisälykkyyttä (ÄO). Jopa niin voimakkaasti, että matala ÄO + korkea SEÄ > korkea ÄO. Kaikista menestystekijöistä sosiaalinen ja emotionaalinen älykkyys on yksi tärkeimmistä.

Kuka sitten on viisas? Onko viisaalla sosiaalista ja emotionaalista älykkyyttä? Sanotaan, että älykäs ihminen on sellainen joka selviää pulasta johon viisas ei edes joudu. Yleisesti oppineisuutta ja ihmisen kyky ymmärtää laajoja asiakokonaisuuksia, tai kykyä ajatella tai harkita asioita selkeästi ja syvällisesti pidetään viisautena. Viisaus liitetään usein ikään ja elämänkokemukseen. Elämä opettaa. Toiset viisastuvat vastoinkäymisistä, toiset eivät. Toisilla on kykyä ja halua päästä yli vaikeuksista ja oppia. Sama pätee myös sosiaaliseen ja emotionaaliseen älykkyyteen: haasteista voi oppia, vahvuudet ja heikkoudet on hyvä tunnistaa jotta niitä voi kehittää. Virheistä voi ja kannattaa oppia. Mahdollisuudet ovat rajoittamattomat.   

Kirjallisuutta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Intelligence, haettu 24.11.2016

https://en.wikipedia.org/wiki/Mensa_International, haettu 24.11.2016

https://en.wikipedia.org/wiki/Sage_%28philosophy%29, haettu 24.11.2016

http://reports.weforum.org/future-of-jobs-2016/, haettu 24.11.2016

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3402/heinikoski_taina_muhonen_aila.pdf?sequence=1, haettu 24.11.2016

http://skyview.vansd.org/lschmidt/Projects/The%20Nine%20Types%20of%20Intelligence.htm, haettu 24.11.2016

  -kirjoittajana ympäristöään tarkkaileva molekyylibiologian dosentti Tanja Pessi