Helsingin sanomat
kirjoituksessaan vähän aikaa sitten määritteli hyvän johtajan näin: ”Hyvä
johtaminen mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan ja luottamuksen niin, että
jokainen voi antaa työssään parastaan.” Usein myös korostetaan johtajan tunneälytaitoja
enemmän kuin ns. matemaattisloogisia taitoja. Mitä nämän asiat käytännössä
tarkoittavat?
Yhä enemmän ja enemmän halutaan työelämässä kaataa raja-aitoja. Tiimityö, työpajatyöskentely ja erilaiset monialaiset HUB:t ovat arkipäivää. Työntekijät halutaan mukaan päätöksentekoon ja kantamaan vastuuta. On herätty (toivon mukaan) siihen, että päätöksentekoon tarvitaan tietoa myös tutun sisäpiirin ulkopuolelta. Erilaisuus ja heterogeenisyys onkin vahvuus. Työntekijä halutaan nähdä tasavertaisena kumppanina. Kumppanuudella ja tasavertaisuudella halutaan osallistaa ja sitouttaa työntekijät. Yhteisesti muokatut ideat tuntuvat omilta. Parhaassa tapauksessa koetaan, että kaikkien eri ammattiryhmien ideat ovat hyviä, toisiaan täydentäviä tai kehittämiskelposia. Hyvässä työyhteisössä työntekijät, eri ammattiryhmien edustajat ovat kuin erilaiset kivit. Hiomalla kivien joukosta saattaa löytyä jopa timatteja. Montako timanttia sinun työpaikaltasi löytyy?
Kirjallisuutta:
Hyväksi
johtajaksi voi oppia, asiantuntijat sanovat – moni pomo toistaa silti
yksinkertaisia virheitä. http://www.hs.fi/ura/art-2000002927664.html.
Haettu 15.1.2017
Asiantuntija
listaa: Tällainen on hyvä johtaja. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/276190-asiantuntija-listaa-tallainen-on-hyva-johtaja.
Haettu 15.1.2017
-kirjoittajana ympäristöään tarkkaileva molekyylibiologian dosentti Tanja
Pessi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti